Ex – Perustiedot
Räjähdykset voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja tai jopa ihmishenkien menetyksiä. Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia voivat aiheuttaa syttyvät kaasut, sumut, höyryt tai palavat pölyt. Jos jokin näistä aineista on riittävän suuressa pitoisuudessa sekoittuneena ilmaan, räjähdyksen aiheuttamiseen riittää sytytyslähde.
Aineiden (kaasun tai pölyn) pitoisuuksille ilmassa on olemassa ylä- ja alarajat, jotka määrittävät räjähdysvaaran. Pölyn osalta hiukkaskoolla on tärkeä merkitys; pienemmät hiukkaset ovat vaarallisempia kuin suuremmat.
Kaksi yleisintä tapaa estää räjähdyksiä ovat estää vaarallisten aineiden vapautuminen, joka voi luoda räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, ja estää sytytyslähteet. Räjähdysvaarallisiin tiloihin asennettaville tai niihin liitettäville laitteille asetetaan suuria vaatimuksia, mikä on johtanut sääntelyn tarpeeseen. Siksi on tärkeää valita laitteet, joiden suojaustaso on vähintään riittävä alueella vallitsevan räjähdysvaarallisen ympäristön kannalta.
Ex-lait ja -standardit
Säännökset ovat yhdistelmä lakeja ja standardeja. Euroopassa oikeusperustan muodostavat kaksi ATEX-direktiiviä, jotka koskevat räjähdysvaarallisia ympäristöjä. Näistä toinen koskee laitteita (2014/34/EU) ja toinen työterveyttä ja -turvallisuutta (1999/92/EY). Kansainvälistä IECEx-sertifiointijärjestelmää käytetään yhdessä paikallisten lakien kanssa räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitettujen laitteiden ja turvajärjestelmien sääntelyyn. Muualla maailmassa on olemassa vastaavia järjestelmiä, kuten NEC ja FM, UL tai CEC ja CSA Pohjois-Amerikassa ja NEPSI Kiinassa.
Räjähdyssuojausasiakirja
ATEX-käyttäjädirektiivin mukaan kaikkien laitosten on laadittava niin sanottu räjähdyssuojausasiakirja. Sen on sisällettävä riskianalyysit, luokittelusuunnitelmat, luettelo syttyvistä nesteistä, kaasuista ja pölyistä sekä menettelyt räjähdysvaaran poistamiseksi.
Riskialueiden luokittelu
Räjähdyssuojattujen laitteiden määrittelyn helpottamiseksi kaasujen osalta riskialueet luokitellaan vyöhykkeisiin 0-2 ja pölyjen osalta vyöhykkeisiin 20-22, joissa numerot kuvaavat räjähdysvaarallisen ilmaseoksen esiintymistiheyttä.
| Riskialue, kuinka usein räjähdysvaarallisten ilmaseosten odotetaan esiintyvän | Riskialue, nimitys | |
| Kaasua ilmakehässä | Pölyä ilmakehässä | |
| Jatkuva, pitkittynyt tai usein | Tilaluokka 0 | Tilaluokka 20 |
| Satunnaisesti normaalikäytössä | Tilaluokka 1 | Tilaluokka 21 |
| Harvoin ja lyhytaikaisesti | Tilaluokka 2 | Tilaluokka 22 |
| Muut – turvallinen alue | Räjähtävää kaasua tai pölyä ei ole läsnä | |
Laitemerkinnät
Jotta varmistettaisiin oikeiden laitteiden asennus oikeaan tilaluokkaan, on laitteisiin merkitty mihin tilaluokkaan se on tarkoitettu. Alla Krohne Inorin tuotemerkintä ATEX-laitteelle.
1. Ilmoittaa ATEX-sertifikaatin myöntämän tahon, tässä tapauksessa saksalainen PTB, ja vuoden, jolloin se on myönnetty tuotteelle. Tämän jälkeen seuraa sertifikaatin numero.
2. X = Turvallisen käytön ehdot, katso todistus
U = Ex-komponentti, joka vaatii lisätodistuksen
3. Ex = Ex-suojattu laite
4. Ilmoittaa suojauksen tyypin. Jäljempänä esitetään vain lämpötila-antureiden kannalta merkitykselliset tyypit.
| Koodi | Ympäristö | Suojaustaso | Vyöhyke |
| d | Räjähdyspaineen kestävä | Gb/EPL2 | 1, 2 |
| e | Varmennettu rakenne | Gb/EPL2 | 1, 2 |
| ia | Luonnostaan vaaraton | Ga/EPL1 | 0, 1, 2 |
| ib | Luonnostaan vaaraton | Gb/EPL2 | 1, 2 |
| ic | Luonnostaan vaaraton | Gc/EPL3 | 2 |
| n | Kipinöimätön | Gc/EPL3 | 2 |
5. Räjähdysryhmät
Syttyvät laitteet/ aineet? jaetaan räjähdysryhmään IIA, IIB tai IIC sen mukaan, minkä energian mukaan ne voidaan sytyttää kipinöin tai vastaavasti.
| Ryhmä | Ympäristö | Testikaasun/ pölyn tyyppi |
| I | Kaivostoiminnassa (kaasu ja pöly) | Metaani |
| IIA | Muut alueet Kaasu | Propaani |
| IIB | Muut alueet Kaasu | Eteeni |
| IIC | Muut alueet Kaasu | Asetyyli tai vetykaasu |
| IIIA | Muut alueet Pöly | Palavat pölyhiukkaset ovat suurempia kuin 0,5 mm |
| IIIB | Muut alueet Pöly | Palavat pölyhiukkaset ovat suurempia kuin 0,5 mm |
| IIIC | Muut alueet Pöly | johtavat pölyhiukkaset |
6. Lämpötilaluokat T1-T6 ilmoittavat suurimman sallitun pintalämpötilan, joka laitteella saa olla, jotta ympäröivä kaasu ei syttyisi. Tämä tarkoittaa, että kaasun syttymislämpötilan on oltava korkeampi kuin laitteen pintalämpötila. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri lämpötilaluokkien enimmäislämpötilat.
| Luokka | Lämpötila |
| T1 | 450 °C |
| T2 | 300 °C |
| T3 | 200 °C |
| T4 | 135 °C |
| T5 | 100 °C |
| T6 | 85 °C |
7. ‘G’ kaasulle ja ‘D pölylle. Sitten a, b tai c riippuen laitteen suojaustasosta, a on paras. Siinä ilmoitetaan, millä vyöhykkeellä laitetta voidaan käyttää (katso kohta 4).
8. IEC 60529 mukainen kotelointiluokka
IP 54 – Pölysuojattu – Roiskesuojattu
IP 65 – Pölynkestävä – Paloturvallinen
IP 68 – Pölynkestävä – Paineistettu vedenpitävä
9. IECEx-sertifikaatin hyväksynnän myöntäneen laitoksen lyhenne, vuosi ja sertifikaattinumero.
10. Laiteryhmä
I = Kaivoslaitteet
II = Muu
11. Luokka = suojaustaso (jälkeen – ilmoittaa alueet, joilla laitetta voidaan useimmiten käyttää)
1 – Vyöhyke 0, 1, 2
1/2 – Voi toimia väliseinänä vyöhykkeen 0 ja 1 välillä (suojatasku prosessisäiliön seinässä)
2 – Vyöhyke 1, 2
3 – Vyöhyke 2
12. Ilmakehä
G = kaasu
D = Pöly
13. Suurin jännite, Ui, virta, Ii ja teho, Pi, jolla laite voidaan toimittaa.
14. Suurimmat sisäisen kapasitanssin arvot Ci, ja induktanssi Li.
15. Sertifiointielin, joka valvoo instrumenttien valmistusprosessia direktiivin 2014/34 / EU liitteen IV mukaisesti. Tässä tapauksessa UL DEMKO, ilmoitetun laitoksen numero 0539.
16. Ex:n ATEX-symboli, joka on kuvattu direktiivin 2014/34 / EU ohjeissa.
